En oikein tiedä mikä on. Tärisyttää ja tuntuu yliaktiiviselta. Oiskohan mun verensokerit olleet niin pitkään niin huonot, että nyt ihan normaalilukemissa on jo hypo-oireet? Toisaalta sitten oksettaakin siihen malliin kuin verensokerit olisi korkeat.

Huonostihan mulla diabeteksen hoidon suhteen on mennyt koko tämä vuosi. Kun on ollut kaikkea muuta, niin diebeteksen hoitoon ei jää resursseja. Sillä saralla elämä on hurjaa vuoristorataa, muilta osin tasaisen harmaata. Hoitopaikassa olen sanonut suoraan: en jaksa ajatella, en ehdi laskea hiilihydraatteja enkä aina muista pistää. Tietoa ja taitoa mulla on, mutta hyvä hba1c vaatii monen monta verensokerin mittausta vuorokaudessa ja jatkuvaa säätämistä. Siihen ei ole resursseja ja hoitopaikkakin nostaa kädet pystyyn tässä mun tilanteessa.

Katotaan nyt, jotain tarttis tehdä. Ihana asia on se, että sain tänään kutsun hakemalleni diabeteskurssille. Tuntuu unelmalta, että voisi yhden viikon ajan ajatella vain itseään (Ja tietysti ikävöidä kotia, miestä ja lasta - ai, että kun olenkin niin kova ikävöimään...)