Siellä se meidän kolmevuotias nyt on - yksin maailmalla. Tai no, ei ehkä ihan yksin, mutta ilman isää ja äitiä kuitenkin.

Ukki on soittanut miehelle kiitettävän monta kertaa: meille on raportoitu Liinun kakan tekemiset, päiväunet, yöunet ja monet muut lapsiperheen arkiasiat. Hyvä niin - ennemmin liikaa kuin liian vähän tietoa. Hyvin niillä tuntuu menevän, kyllä Liinun mummosta ja ukista tykkää ihan samalla tavalla kuin omista vanhemmistani. Ja kun tyttö on sen luonteinen, että ottaa kyllä omansa, niin nou hätä, reissatkoon :)