Tänään lähdin poikkeuksellisesti jo seitsemäksi töihin. Siitä tietysti seurasi se, että pääsin tuntia aiemmin pois, siis jo kolmelta. Ja kun Liinu on hoidossa puoli kahdeksasta neljään, minulle jää tunti omaa aikaa. Aah, mitä unelmaa käydä yksin kaupassa ja suunnittelin jo, että voisin joinakin päivinä kävellä kotiin, siihen kun menee kuitenkin puoli tuntia.

Tämä edellyttää tietysti sitä, että mies vie Liinun hoitoon. Luulen kuitenkin, että se onnistuu kohtalaisen kivuttomasti, sillä mies menee kuitenkin vasta kahdeksaksi. Hänellä kun usein menee illalla raksalla sen verran myöhään, että ei kykene aikaisemmin  nousemaankaan.

Siis uusi suunnitelma on: herään kuudelta, ehdin seitsemäksi tai vähän ennen seitsemää töihin ja käytän vapaatuntini joko ulkoiluun tai kaupassa käymiseen tai ihan mihin vain tahdon.

Saas nähdä miten pitkään jaksan nousta aikaisemmin, mä kun herkästi aina innostun, sitten sitä kestää pari viikkoa ja siinä se oli. Idea sinänsä on kuitenkin hyvä.