Yksi miehen työkaveri oli kysellyt mieheltä, miten juhannus meni. Oli kaverilta kuulemma jäänyt suu auki, kun mies oli kertonut, että hän oli töissä koko juhannuksen, yli 12 tuntisia päiviä kaikki juhlapyhät. Ei siinä paljon juhlittu eikä raksalle ehditty.
Pieni valonpilkahdus on se, että mikäli työhommat menee hyvin, mies saa kertomansa mukaan keskiviikkona sen työn loppuun. Se olisi hyvä uutinen, sillä sen myötä raksakin lähtisi taas etenemään.

Me Liinun kanssa oltiin pari päivää ja yksi yö omien vanhempieni luona ja oli mukavan kesäistä. Grillausta, veneretki, laiturilla makoilua, rantasaunassa saunomista ja kaikkea sitä, mitä juhannukseen kuuluukin (paitsi ei ryyppäystä, mä aloitin nenänvalkaisuviikot ennen juhannusta). Koko vierailun ajan mulla vain oli haikea mieli, kun oli miestä ikävä. Liinun kanssa oli todella helppoa, siskoni miehensä kanssa leikitti tyttöä eikä äitiä tarvittu (l. äiti ei kelvannut) juuri mihinkään.

Isäni tulee huomenna raksalle, tekee siellä sellaisia hommia, joita pystyy tekemään yksin. Liinun kanssa varmasti käydään siellä, mutta ei taideta töihin jäädä. Isäni työskentelytapa on nimittäin sellainen, että Liinu saattaa herkästi olla jaloissa, vaikka rakkain ja ainoa lapsenlapsi hänelle onkin.