Tunnetteko ketään, joka kuukausi toisensa jälkeen on täysin vakuuttunut, että juuri tässä kuussa meitä on lykästänyt: raskaus on alkanut eikä kuukautisia enää kuulukaan.

Noh, näissä vauvahaaveilupiireissä tuo on onneksi tosi tavallista eli mikään poikkeusyksilö minä en ole. Sitä sumuttaa itseään ja kroppaansa mennen tullen joka kuukausi, vaikka tietää, että ei ehkä kannattaisi.

Tässä kuussa bongasin ovulaation tosi selkeästi noilla ovistikuilla ja toki meillä peitot heiluivat, jos tällaisen eufenismin sallitte. Seksi on hauskaa ihan jo sen itsensä takia, mutta mukavaahan se olisi, jos siitä jotain muutakin seuraisi. Tässä kuussa ovulaatiokin oli sen verran myöhään, että vain kalenteria tuijottamalla olisin ollut aktiivisimmillani aivan liian aikaisin.

Nyt mulla on pari viikkoa aikaa kehittää itselleni vaikka millaista raskausoiretta ja viimeisellä viikolla voin tuhlata kaikki rahani raskaustesteihin ja sitten nolona kipittää ostamaan tamponeja lähikaupasta. Ja kauniiksi lopuksi sitä hakkaa päätään seinään ja miettii: miten helvetissä ihminen voi oikeasti olla näin tyhymä, että joka kuukausi uskoo ja luottaa.