Kun tuo lapsi vain huutaa, ärjyy ja hermostuu kaikesta. Ei tee mitä pyydetään, ja huutaa kun jankutetaan, että pitäisi tehdä. Jos tehdään hänen puolestaan, alkaa huuto, sillä hän osaa jo ITSE.

Miten näitä lapsia kasvatetaan? Kun tänään hain tytön päivähoidosta, meillä oli _kolme_ huutokohtausta ennen kuin päästiin pihalle koko rakennuksesta. Ensimmäisen huudon aiheuttajana olivat lahkeet, jotka nousivat haalaria puettaessa. Toisen sai aikaan haalarin kenkälenkki, joka jäi jalan alle. Kolmas huuto tuli saappaista, jotka nekin menivät jollain tavalla väärin.Kolmannen huudon aikana lapsi sitten maata retkotti keskellä päiväkodin kuraeteistä ja äiti laittoi rauhallisesti, mutta kyrpiintyneenä omia kenkiään jalkaan.

Mitä mun pitäisi tehdä? Olenko minä liian jyrkkä, olenko liian lepsu. Lisähuudot vältin sillä, että suostuin ottamaan hoitopaikan unikaverin ja tossut viikonlopuksi kotiin. Tein siinä väärin, kun myönnyin lapsen tahtoon, kuvitteleeko tyttö nyt, että jos itkee, niin äiti tekee mitä tahtoo? Vai onkohan se vain sitä, että vaadin liikaa?

Ei mua tuo lapsen huuto hävetä julkisellakaan paikalla, mutta väsyttää kyllä. Olo on sellainen, että jos yhtään kiellän tai komennan, niin heti kuuluu tajunnan räjäyttävä: "VÄÄÄÄÄÄÄ - ÄÄÄÄ - ÄÄÄÄ ja VÄÄÄÄ - ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ -ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!". Ja silti mä kiellän, komennan ja pyydän, ja heti kuuluu: "VÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!".

Että anteeksi vain, jos teidän lähikaupassanne on väsynyt äiti, joka vain lappaa ostoksia kassiinsa, vaikka lapsensa huutaa kurkku suorana kaupan lattialla. Tiedoksi teille: se äiti miettii paraikaa, että huutakoon niin paljon kuin huutaa, nämä muut ihmiset joutuvat kuuntelemaan tuota huutoa vain tämän hetken, kun minä kuuntelen sitä koko ajan. Että ei voisi vähempää kiinnostaa, jos jotakuta tuo huuto häiritsee.

Ja joo, kyllä mä tiedän, että ikäväänsä ja väsymystään ja joskus muuten vain pahaa oloaan se lapsi huutaa. Mutta joskushan munkin on sinne kauppaan mentävä, kun miestäkään ei ole koskaan kotona. Että kyllä minäkin mieluusti olisin vain kotosalla lapsen kanssa tankkaamassa läheisyyttä ja lukemassa kirjoja, mutta kaupassakin on käytävä. Ja koskaan me ei mennä kauppaan suoraan päiväkodista, niin masokisti minä en sentään ole.