Viime torstai ja perjantai olivat minulla työpaikan koulutuspäiviä. Niiden välinen yö piti viettää koulutuspaikkakunnalla kahdeksankymmentäluvun kurssikeskuksessa kahden hengen huoneissa. Ja mua otti suuresti päähän, että koulutukseen piti pakosti lähteä - se verotti myös kallisarvoista vapaa-aikaani eikä palkkaa tule juurikaan enempää, mitä nyt päivärahat ja muut korvaukset tietysti.

Ennen koulutukseen lähtöä surffasin netissä ja huomasin, että koulutuspaikan lähellä sijaitsevassa kaupungissa oli ihan edukkaita hotellihuonetarjouksia. Kummasti nousi motivaatio kouluttautumiseen...  Suunnitelman  mukaisesti oli tarkoitus olla koulutuksessa pakolliset tunnit ja sitten nostaa kytkintä, nauttia omasta olosta ja palata taas seuraavana aamuna.

Suunnitelma toteutui täydellisesti. Heti koulutuksen päätyttyä painelin kaupungille shoppailemaan. Jo pelkkä kaupoissa kävely on luksusta, kun ei tarvinnut koko ajan vahtia, missä Liinu menee. Tietysti kaikenlaista ostettavaakin löytyi: Liinulle pääosin, mutta myös itselle housut ja laukku, ja se on jo paljon se.
Shoppailun jälkeen söin hyvin ja pienen ruokalevon jälkeen siirryin kylpylään nautiskelemaan. Aivan taivaallinen ilta: istuskelin hymy huulilla porealtaassa ja mietin omia asioitani, kukaan ei nykinyt mihinkään suuntaan ja ketään ei tarvinnut vahtia. Ihan itsekseni sain päättää, menenkö uimaan, vesiputouksen alle vai haluanko saunomaan höyrysaunaan. Todella taivaallinen ilta.

Kylpylässä nautiskelun jälkeen vuorossa olisi voinut olla baarikierros, mutta jo ajatus tuntui epämukavalta: minusta ei ole kiva olla itsekseni kapakassa ja hotellihuoneen sänkyyn en kaivannut vierasta seuralaista, joten päädyin toisenlaiseen ratkaisuun. Ostin piccolo-pullon punkkua ja vähän naposteltavaa, makasin hotellin mukavassa sängyssä, katsoin telkkaria ja nautin viinistä. Jälleen taivaallista.

Tuo yksi ja ainoa ilta on pitänyt nyt minut todella hyvällä mielellä. Toivottavasti sen vaikutus kestää pitkään. Miehelle en ole viitsinyt jutella tuosta hotellijutusta mitään. Hän kuvittelee, että vietin tylsän illan siellä kurssikeskuksessa itselleni ilmaisessa majoituksessa, mutta mitäs siitä. Saanhan mä itseeni panostaa omilla rahoillani. Ei hän siitä itseensä ottaisi, vaikka kertoisinkin, mutta jostain syystä haluan pitää tämän asian itselläni.

Tuon hemmotteluillan seurausta on myös se, että kotona seksielämämme on edes hetkeksi palannut ihanalle tasolle. Kun on aikaa olla ja nauttia omasta elämästä, tekee myös mieli nauttia muutenkin, ja yllättäin: sekin on taas aivan ihanaa. Kunpa kiire, stressi ja arjenpyöritys - ja tuo helvetin loppumaton rakennusprojekti - ei taas tukahduttaisi tätäkin orastavaa alkua.