Mahaa koskee ja vääntää, vihloo ja kiemurtaa - ei liene vaikea arvata, mikä on harmittelun syy. Kuukautiset alkavat varmasti pian ja yhden kuukauden jännitys ja unelmat pirstaloituvat sen myötä. Vaikka päätin, että meillä ei aleta ihan kello kaulassa naimaan, niin tuskin tässä muutakaan ratkaisua on. Liinukin ehtii jo kohta täyttää neljä, ennen kuin toinen syntyisi - pahimmassa tapauksessa aikaa menee vielä reilummin tai sitä toista ei saadakaan koskaan. Mitähän me tehdään tuolla "siskon huoneella", joka meille on rakenteilla?

Kynnys lähteä hakemaan apua tällaiseen lapsettomuuteen on aika korkea. Liinua tehdessäkin ehdittiin aloittaa tutkimukset. Hormonitasojen määritykset tehtiin ja uimarit tutkittiin. Jossain vaiheessa lääkäri ultrasi ja totesi, että ihan kyllä täällä normaalin näköinen munasolu on kypsymässä. Ja naps vain, juuri siitä munasolusta saatiin Liinu, kunhan vain käytiin Tampereella hotellissa pelehtimässä.

Ensi kuussa ladataan sitten taas täydeltä laidalta, ja taas petytään. Näin se menee. Olisipa ihanaa, jos tulisi raskaaksi ihan vaivihkaa, vähän niinkuin muutama ystävätär, joilla vatsa alkaa kasvaa heti, kun vain katsovat mieheensä päin.