Harva varmaan pitäisi miehen kuukauden palkatonta vapaata iloisena uutisena, mutta meille se on sitä mitä suuremmassa määrin.

Eli ensin kuukausi vapaata, sitten kuukausi kesälomaa. Luulisi, että työt etenevät eri tavalla kuin tällä "7-15 -työpaikan töitä, 16-21 -rakennustöitä" -metodilla. Henkisesti suuri helpotus, taloudellisesti jonkin suuruinen menetys, mutta se ei ehkä tässä konkurssissa ole raharei'istä suurin.

Käytiin Liinun kanssa raksalla, mies ilahtui ja meilläkin oli hyvä mieli. Liinu vei Puuha Pete -karkkiaskit isälleen ja sen työkaverille. Sellaisia Puuha Petejähän ne vähän on.
Se yläkertakin alkaa näyttää jo ihan kivalta, kun villoitus on valmistumaisillaan, sen tilan hahmottaa jo paljon paremmin. Tällä kokemuksella tietää vain sen, että talo, jonka yläpohja on suora, on huomattavasti helppotöisempi rakentaa kuin tällainen idyllinen viistokattoinen.

Lisäksi mun verensokerit on tänään olleet taas kohtalaisen hyvin reilassa. Mahtaako tämä iloisempi mieli johtua siitä, että jaksan paremmin kun ei ole korkeita sokereita, vai onko ne sokerit matalammat sen takia, kun olen virkeämpi ja jaksan olla tarkempi tuon hoidon suhteen. Mene ja tiedä, suunta on hyvä, olipa syy mikä tahansa.